20.9.05

"Kasvoton" vastarinta

Tanja Karpela on lehtien mukaan syyttänyt Jyrki J. Kasvia kansanedustajien sähköposteihin tulvineista tekijänoikeuslakia vastustavista viesteistä. Kasvi on kuulema masinoinut tämän spämmikampanjan.

Karpela elää vielä maailmassa, jossa vastapuoli on helposti määriteltävissä. Tässä maailmassa kaikkien eriävien mielipiteiden takana on joku henkilö tai järjestö, joka on masinoinut vastarinnan. Aivan kuten Neuvostoliitolla oli USA (ja päinvastoin). Selkeä vastustaja.

Itse uskon, että nyt ja tulevaisuudessa vastarinta tulee yhä useammin olemaan kasvotonta. Sen synnyttävät kuluttajat ja kansalaiset, välillä täysin epästrukturoidusti ja välillä kollektiivisen suunnitelmallisesti.

Yhä useammin tulee kampanjoita, joita kukaan ei ole perinteisellä tavalla suunnitellut. Ne syntyvät, kasvavat ja muuttavat muotoaan siihen osallistuvien ihmisten kosketuksesta.

Karpelan reaktio on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten useat henkilöt ja yritykset yhä ajattelevat: Jonkun on oltava tämän kaiken takana. On oltava ihminen tai taho, johon minä voin oman kritiikkini kohdistaa.

Ajatus "kasvottomasta", aktiivisten ihmisten yhdessä masinoimasta kampanjasta tuntuu monista pelottavalta ja sitähän se onkin. Koska eriävä mielipide ei tule suoraan kenenkään suusta, on siihen vastattava ainoastaan faktalla.

5 Comments:

At 12:36 ip., Anonymous Sami said...

Ajattelen kyllä asian täysin päinvastoin siinä mielessä että tämänkaltainen "vastarinta" (mielelläni kyllä kutsuisin sitä vain reagoinniksi enkä vastarinnaksi) antaa aivan eri tavalla kommunikoinnille kasvot kuin on aikaisemmin ollut mahdollista.

Onhan selvästi henkilökohtaisempaa vaikka saada sähköpostia sadalta ihmiseltä suoraan kuin lukea kalvolta että "23% ihmisistä on sitä ja tätä mieltä"...

Kyse onkin mielestäni asioiden negatiivisessa mielessä henkilöimisen hankaloitumisesta eikä niinkään kasvottomasta vastarinnasta.

 
At 10:13 ip., Anonymous Teppo said...

Ennenvanhaan asukasyhdistykset kirjoittelivat adresseja lähipuistikkoon rakentamista vastaan. Nyt ne kierrättävät tekstiviestejä, joissa pyydetään lähettämään sähköpostia päättäjille. Eikös tämä pohjimmiltaan ole ihan samaa henkilökohtaisen kasvotonta vastarintaa?

 
At 9:46 ap., Blogger Pirkka said...

Politiikasta kun puhutaan, niin pitää vastata politiikkomaisesti: Olen samaa ja eri mieltä, riippuen kumman kannalta asiaa katson. :-)

Politiikassa ja yrityksissä on vanhastaan totuttu, että vastapuolena on aina jokin järjestö, toinen yritys tai jokin muu virallinen tai epävirallinen taho.

Politiikolle tai yrityksen markkinointiviestinnästä vastaavalle nämä kontaktit ovat ennemmin tai myöhemmin henkilöityneet heidän edustajansa. He ovat tottuneet käymään keskustelua tämän yhden henkilön kautta, jonka muut ihmiset ovat valtuuttaneet tätä keskustelua käymään.

Nyt, kun asioista päättäville alkaa tulla yhä enemmän suoria kontakteja, joita ei ole masinoitu kenenkään kautta, monet ovat pulassa. He eivät ole tottuneet käymään dialogia suoraan ihmisten kanssa.

Yrityksissä tunnutaan tällä hetkellä miettivän aika tarkkaan, että kenen palaute tai nettikeskustelumerkintä on sellainen, johon tulee reagoida. Kun palautteet ja keskustelunaloitukset eivät tule keskitetysti tutuilta henkilöiltä, mietitään nyt, että onko niihin kaikkiin vastattava ihan oikeasti.

Siinä olen hyvin samaa mieltä, että sanavalintani "kasvoton" oli hyvinkin ontuva. Palaute on totta kai kaikkea muuta kuin kasvotonta.

Pyrin sanomaan sillä ennemminkin sitä, että monille tulee varmasti vaikeuksia reagoida niihin, sillä he eivät ehkä tunnista kenenkään palautetta antaneiden kasvoja. Ja kun niitä kasvoja on paljon, voi se tuntua hyvin pelottavalta.

 
At 10:38 ap., Anonymous Teppo said...

Minä olen puolestani taipuvainen epäilemään, että henkilökohtaisestikin annetusta palautteesta tulee kasvotonta, kun sen määrä ylittää palautteen saajan kyvyn ottaa vastaan uusia kontakteja. Tuhannet kasvot -> ei yksiäkään tunnistettavia kasvoja -> mielikuva kasvottomasta massasta.

Itse asiassa massa voi ollakin melko kasvoton, ja tällaisessa massakäyttäytymisessä on riskinsä. Itse kannatan kansalaisaktiivisuutta, mutta tiedostan samalla, miten hankalaa on ryhtyä rakentavaan keskusteluun, kun toista osapuolta ei oikeastaan ole. Juuri yrityksiin päin suuntautuvissa massakampanjoissa on tämän tyyppinen ongelma: kenen kanssa yrityksen valtuutettu johto voi käydä neuvotteluja muutoksen suunnasta, kun sillä ei ole vastapuolen valtuuttamaa (asiantuntija)johtoa keskustelukumppania?

 
At 11:42 ip., Blogger Pirkka said...

Massakampanjointi - jonka itse uskon lisääntyvän reilusti - tulee olemaan haaste yrityksille.

Miten reagoida niihin tuhansiin sähköposteihin, joita yhtenä päivänä tulvii yrityksen asiakaspalveluun? Jokaiseen ei ehkä voida vastata täysin henkilökohtaisesti, mutta joku reaktio on tarpeen. Pelkkä "Kiitos palautteestasi. Se on meille ensisijaisen tärkeä kun kehitämme ja parannamme asiakaspalveluamme." ei riitä massakampanjoinnin kohteelta.

Massakampanjointi on kuitenkin saanut aina alkunsa jostain tietystä syystä. Sellaisen kohteeksi joutuneen yrityksen olisi ainakin ensimmäiseksi varmistettava, että se kertoo avoimesti syynsä toimia niin kuin toimii, ja varmistaa, että tämäkin mielipide on blogosfäärin avoimesti käytettävissä. Toisaalta, joskus pelkkä "anteeksi" voisi olla kaikkein tehokkain tapa hoitaa asia...

Vaikka kansalaisaktiivisuudessa onkin kuvaamasi kasvottomuudeksi muuttumisen vaara, uskon ison massan olevan valitettavasti usein sen ainoan keinon, joka saa yritykset reagoimaan.

Ainakin vielä nykyisin liian harva yritys reagoi parin Pirkan ja Tepon mielipiteisiin, sadan tai tuhannen ehkä.

 

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home